Kevät 2016

Helmikuu puolessa ja kevättä kohti mennään. Useampana vuonna jo kevät on alkanut kesken talven ja sitä on sitten keikuteltu toukokuulle saakka.

Helmenhohtoinen helmikuu

Saapa nähdä, jatkuuko sama trendi tänä vuonna. Hyvin harvinaista, että sulat vedet valtaavat aluetta näin runsaasti kesken parhaimman talvikauden.








Maaliskuussa jäät sulaa ja linnut tuloo.
Tämän kevään esiintyjä lintulaudalla oli ilman muuta viherpeippo. Maaliskuun alkupäivinä niitä pyrähteli ruokapaikalle kymmenittäin. Viherpeippo on osittain talvehtiva laji, kiitos piharuokinnan, mutta pääosa linnuista muuttaa juuri maaliskuun alussa.

Viherpeippo

Jäitä oli ja tuli ja viimein näyttää menevän oikein tosissaan. Maaliskuun viimeisenä päivänä jo vähän hirrrvittää jäällä liikkua kotirannassakin, saati sitten vieraammilla vesillä. Pitkä lämpökuuri sen teki. Yöllä ei juurikaan pakastanut ja päivälämpötilat yli viiden asteen. Jäät suli sihisten.


Kevät-aika teettää ranta-asujalle töitä juuri rannan tuntumassa. Eroosio nakertaa kiven syrjää ja jäät siirtelevät rakennelmia. Pientä pintaremonttia riittää jokaiselle keväälle.

Jäät on touhunneet (ja mää)

Uudelleen järjestelty

Kevät on koittanut. Lumet ovat sulaneet ja vesilintujen muuttopuuhat ovat menossa. Ensimmäinen peippokin jo pihassa viritteli pilliään. Jäät tekevät lähtöään, vai sulavatko sittenkin ihan vaan paikalleen . 

Huhtikuun 13.. Jäät lähtevät

Sinivuokko

Talvi 2016

Jälleen merkillinen talvi menossa.

Salmi jäätyi tammikuun alkupäivinä. Pakkaset alkoivat ja niitä riitti reilut pari viikkoa. Parhaimmillaan -30 °C ja sitkeästi pysytteli lämpötila -20 asteen paikkeilla .

Jäätymäisillään tammikuun 3. p:nä

Järvi sai jäisen peitteen ja hyvältä näytti kelien suhteen.

Helmikuunn jäät

Vaan sitten se taas tapahtui. Ensin pehmoinen lumikerros jäälle peitteeksi ja sitten vesikelit. Parissa viikossa lähtivät lumet ja osittain jäätkin. Verkot otin pois, kun virran vieressä jää oheni ja viimein hävisi kokonaan.

Sulaa vettä riittää soudeltavaksi Sahinsaaresta Palavaaseen, pari kilometriä.
Kelit tietysti muuten mitä mainioimmat, vaikka kulkureitit valitettavasti rajoittuvatkin vain kotirannan tuntumaan. 

Peräti harvinaista, että kotipihasta voi ihmetellä sulan veden kimallusta helmikuun 14. pnä .

Kuukausien nimet ovat syntyneet kansan suussa, sanoo Kustaa Vilkuna vuotuisessa ajantiedossaan.
"Helmikuu helistää".
Ei suinkaan pakkaset helistele, vaan jäiset helmet tuulessa puiden oksilla.
Nimi viittaa helmikuun vaihteleviin säihin. Pakkaset saattavat vaihtua suojasääksi ja sulanut vesi jäätyy helmeileviksi pisaroiksi puiden oksille ja puikoiksi räystäille.
Matinpäivänä kutee made ja alkaa kevät keikkuen tulla .

Talvi 2014

Tämmöinen talvi tällä kertaa. Järvi jäätyi tammikuun puolessa välissä ja aluksi näytti hyvältä. Pakkasia piisasi ja jäät vahvistuivat, mutta mitä sitten tapahtuikaan? No, tuli kesä talven keskelle. Helmikuun keskiläpötila n. -1° C eikä siinä jäitä hemmoteltu. Veden korkeus + 55 cm keskiverrosta ja juoksutus Kalkkisissa        320 m³/s . Kärkistensalmessa jäät sulivat huonoon kuntoon. Verkot jouduttiin nostamaan pois ja muutama jouduttiin jopa jättämään kevääseen naarausta varten. Kala oli veden asennon vuoksi ilmeisesti hiukan vaihtanut oleskelupaikkojaan ja vanhat verkkopaikat tuottivat pettymyksiä. Ne, jotka hyvien kelijäiden innostamina laittoivat verkkoja uusille paikoille, onnistuivat saamaan myös saalista. Suurimmat kuhat painoivat yli viisi kiloa.

Veden korko helmikuun 10. p:nä

Kesästä tulikin sitten kuuma ja vähäkalainen. Pakenivat kalat vissiinkin syvänteisiin hellettä pakoon. Sielläpä saivat rauhassa pulskistua.

Talvikalastusta

Talven taittuessa kevääseen ovat jäät salmessa huonontuneet ja virtapaikoissa jo joutsenet ja lokit uiskentelevat. Verkot on kerätty pois jään alta ja on aika tehdä yhteenveto talven tapahtumista.
Jäät tulivat vasta tammikuun puolen välin paikkeilla. Verkot asettelin kuhaa varten 15 - 20 metrin syvyyteen. Kuhakanta Päijänteen  Kärkistensalmessa on pikkuhiljaa parantunut. Saaliiksi saadaan jo useamman kilon mötkäleitäkin. Verkkojen silmäkoko minulla on ollut 65 mm ja ne pyytävät kalaa 1.5  kilosta ylöspäin.  Kuhaa tuli syömätarpeiksi ja hiukan tarjoiluunkin. Tämän talven ennätys ei kuitenkaan ollut, kuin 3,2 kg. Yleensä kalat olivat parin kilon painoisia. Muuta syömäkalaa ei verkoissa juuri ollut. Pari sattumaahaukea vain, johtuen ehkä pyyntipakasta. Taimenta ei sitten tullut ensimmäistäkään, vaikka paikassa oletusarvoisesti piti sitäkin liikkuman. Mihinkä lie menneet ? Voi olla, että parin viimekesän lämmin ja korkealla ollut vesi, sekä runsas veden virtaus on ajellut lohikalat eri reiteille, kuin normaalisti.
Pilkkimällä saatiin ahventa hyvin. Paras syöntikausi sattui maaliskuun alkuviikoille ja kookasta, n. 300 gr ahventa nousi parven kohdalle sattuessa helposti paistiksi asti. Hyvillä mielin voin todeta, että ahven on hyvässä kasvussa. Enään ei puolen kilon ahvenkaan juuri veriä seisauta.
Pilkkikausi jatkuu ja varsinainen kevätsesonki on vasta alkamassa.

Alkuräjähdys

Typylit näyttävät ikkunasta katsoen aika lumisilta. Talvimaisema on vallitseva, vaikka eletäänkin huhtikuun ensimmäistä viikkoa.
Kevättä kohti ollaan kuitenkin vahvasti menossa ja mieli askartelee jo tulevan kesän kalastusaiheisia punontoja. Vene on huollettava. Kalastusvehkeet kaivettava kuopistaan. Taktiset  ja strategiset kuviot aseteltava kohilleen. Tästä se kesä alkaa.